Etologinen näkökulma pennun luonteen kehitykseen

On the development of the character of the Puppy


Pennun luonteen kehitys voidaan jakaa ja nimetä eri vaiheisiin, mutta on muistettava, että näiden kehitysvaiheiden ajallinen rajaaminen on jossain määrin mielivaltaista ja käytännössä eri kehitysvaiheet saattavat mennä jossain määrin päällekkäin. Tässä artikkelissa luodaan katsaus
  • vegetatiiviseen vaiheeseen
  • heräämisvaiheeseen
  • ensimmäiseen sosiaalistumisvaiheeseen, joka jaetaan:
    * leimautumisvaiheeseen
    * sosiaalistumisvaiheeseen
    * hierarkian muodostus- sekä oppimisvaiheeseen

Vegetatiivinen vaihe

Vastasyntynyt, 1. ja 2. elinviikko: on puhtaasti fysiologinen vaihe, jonka aikana pentu ei pyri muuhun kuin säilymään hengissä.

Heräämisvaihe

Siirtymäkausi, kolmannesta viikosta alkaen: pentu näkee ja kuulee, alkaa liikkua. Se ymmärtää emänsä erilliseksi fyysiseksi kokonaisuudeksi, jonka huulia se nuolee ja pureskelee, sekä taistelee sisarustensa kanssa pääsystä emän nisille. Pentu tutustuu ihmiseen ja mikäli useimpiin etologeihin on uskomista, pennun jokapäiväinen käsittely (sylissä pitäminen, silittäminen, jne.) edesauttaisi aivojen kehitystä (tuntoaistin kautta), stressinsietokyvyn kehittymistä, ja tämän tyyppinen ensikontakti loisi myös perustaa ihmisen ja koiran väliselle hierarkiselle suhteelle.

Leimautumisvaihe

4:nnestä 7:een viikkoon: kaikki se, minkä pentu tänä ajanjaksona oppii vaistojensa, viettiensä ja ympäristönsä kautta säilyy sen muistissa loppuelämän vaikuttaen sen käyttäytymiseen.

Lajienvälisen sosiaalisaation onnistumisen takeena on kehitykselle suotuisa ympäristö, mm. se, että pentu saa olla emänsä ja sisarustensa parissa aina vieroittamiseen asti.

Lajienvälisen sosiaalisaation perusta luodaan myös tänä ajanjaksona ja näin ollen on erittäin tärkeää, että pentu on tekemisissä myös muiden lajien - ja erityisesti ihmisen - kanssa.

Pennulla on siis oltava 4.-8. viikon ikäisenä säännöllinen kontakti ihmiseen (ääni, tunto...), sekä miehiin että naisiin, aikuisiin ja lapsiin. Mikäli pennun lajienväliseen sosiaalisaatioon ei kiinnitetä huomiota, voi syyttää vain kasvattajaa.

Pentu tulee totuttaa erilaisiin ääniin. Pentu oppii erottamaan ympäristöään ja sille pitäisikin antaa virikkeitä, jotka saisivat sen mielenkiinnon heräämään samalla varmistaen ettei pentu saa mitään epämiellyttäviä kokemuksia ihmisestä. Pentu totutetaan myös vieraisiin ihmisiin.

7:nnestä elinviikosta lähtien pentua ryhdytään vieroittamaan emästään ja tämä on myös se ajankohta, jona pennulle voidaan tehdä Campbellin nk. psykologinen pentutesti.

Ensimmäinen sosiaalistumisvaihe

8-12-viikkoinen: pennun 8. elinviikko on erityisen tärkeä; tänä aikana se oppii pelon merkityksen.

Mikäli tämä oppiminen sujuu suotuisasti, niin lopputulos ei ole mitenkään negatiivinen: onhan pelko olennainen osa elämää ja vaikuttaa osaltaan luonnolliseen aggressiivisuuteen/aggressiokäyttäytymiseen.

Mikäli pentu on hyvin herkkä ja alistunut, tulee tähän vaiheeseen kiinnittää erityistä huomiota: mikäli pelko opitaan "väärin" saattaa seurauksena myöhemällä iällä olla erilaista assosiaalista käyttäytymistä, jopa nk. "ongelmakäyttäytymistä".

Pennun tulee nähdä ihmisisäntä ylempiarvoisena mutta toisaalta turvallisena, varmana ja tasapuolisena. Liian häilyväinen, päättämätön ja epävarma isäntä voi huomata koiran kuvittelevan olevansa hierarkiassa ylempiarvoinen, mikä voi puolestaan aikuisiällä näkyä sekä lajinsisäisenä että lajienvälisenä aggressiona.

Tämän kehitysvaiheen aikana pentu laajentaa ja painaa mieleensä ihmiseltä oppimiaan asioita (lähinnä käyttäytymisnormistoa).

Koska tämä kehitysvaihe on niin merkitsevä, eivät etologit ole yhtä mieltä parhaasta vieroitus- ja uuteen laumaan totuttautumisiästä: toisten mielestä 8-viikkoinen on altis stressaantumaan ja kehityksen optimoinnin kannalta pentu tulisi sijoittaa uuteen laumaansa joko 3-kuisena tai 7-viikkoisena.

Hierarkian muodostusvaihe

3-5-kuinen: sosiaalistuminen vahvistuu, pennun tulisi myös hyväksyä ihmisisännän ylempi arvoasema, pentu oppii uusia asioita ja tämän takaamiseksi sen viettitoimintoja tulisi kannustaa siinä, missä ne ovat toivottavia ja aloittaa myös perustottelevaisuuden harjoittaminen.

Tulisi keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin:

  • 8 vko-3 kk: pentu oppii kulkemaan autossa
  • 8 vko-3 kk: pentu oppii kulkemaan hihnassa pureskelematta sitä
  • 8 vkosta lähtien: pentujälki/pentuhaku lauma- ja saalisviettiä vahvistaen
  • 2 kk-4 kk: siisteyskasvatus: vaatii tarkkaa aikataulua ihmisisännältä
  • 2 kk-4 kk: pentu oppii ettei vastaantulijoiden päälle saa hyppiä
  • 2 kk-5 kk: pentu oppii istumaan/jäämään istumaan
  • 2 kk-5 kk: pentu oppii ettei pöydästä saa varastaa eikä kerjätä, ulkona ei saa syödä jätteitä
  • 11 vko-5 kk: pentu oppii menemään maata
  • 3 kk-5 kk: pentu oppii tulemaan luokse kutsusta, seuraamaan ilman hihnaa (älä koskaan juokse pennun perään, vaan mene piiloon ja anna sen etsiä sinut; älä pidä pentua irti paikassa, jossa se voi vahingoittaa itseään)
  • 3 kk-5 kk: pentu oppii pysähtymään käskystä (ja malttaa olla aloillaan)
  • 3 kk-5 kk: pentu oppii ettei se saa pureskella sopimattomia asioita (esim. käsiä, sormia > nk. rituaalipureman oppiminen) ja esineitä

Tottelevaisuuskoulutus

5-10-kuinen: tavoitteena on täsmällisyys: ohjaajan on oltava kärsivällinen mutta tinkimätön koska 5-6 kuukautinen pentu itsenäistyy ja se saattaa koetella rajoja.

Työskentely

11-kuisesta lähtien: vahvistetaan jo opittua, korjataan virheitä, valmistaudutaan työskentelyyn/treenaamiseen palveluskoirapiireissä (kerhot, rotujärjestöt, treeniporukat, ymv.)

Pentukoiran ohjaajan "ABC"

  • käytä aina hyvin "koodattua" kieltä, so. käskyjä, jotka pentu varmasti tuntee, asianmukaista äänensävyä (tarkkaile pennun reaktioita eri äänensävyihin)
  • älä unohda, että käskyt kohdistetaan koiran kuulo-, näkö- ja tuntoaistille
  • tutustu hyvin koirapsykologiaan
  • älä harjoittele mekaanisesti
  • käytä koulutuksessa hyväksesi koiraeläimen luontaisia viettitoimintoja äläkä yritä inhimillistää koiraa
  • sinun on oltava nopea ja oikeudenmukainen päätöksissäsi (rangaistuksen on seurattava välittömästi ei-toivottua käyttäytymistä ja palkkion toivottua käyttäytymistä)
Campbellin pentutesti, mikäli sellainen tehdään, tulee tehdä pennun 7. elinviikon aikana ja testaajan tulee olla pennulle tuntematon henkilö. Jotta tulokset olisivat luotettavia, olisi suotavaa käyttää rotuyhdistyksen kulloinkin testaajaksi suosittelemaa henkilöä.

Lähteet:

  • Le Dobermann magazine - Revue de Dobermann Club de France, nro 64, p. 16-20

Outi Vilkuna
O'zone dobermanns and dalmatians
julkaistu aiemmin Dobermann-lehdessä, v. 2000

Back to Articles