Vieteistä ja niiden käytöstä koulutuksessa

Viettimotivaatiot - Viettialueelliset vastineet


Vietti on ihmis- tai eläinlajille ominainen toimintaa ohjaava tarve tai tyydytykseen tähtäävä toimintaa aiheuttava sisäinen tekijä. Nämä tarpeet tähtäävät hengissäpysymiseen ja lisääntymiseen. Koulutuksellisesti tärkeimpiä ovat tarpeet, jotka voidaan kanavoida toiminnaksi, jolla tavoitellaan tiettyä päämäärää. Viettimotivaatiota ovat nälkä, "rakkaus", pako ja aggressio. Niitä vastaavat viettialueelliset vastineet (=mitä toiminnalla tavoitellaan?) ovat saalis (nälkä), ?? ("rakkaus"), väistäminen (pako) ja joko reaktiivinen (> puolustusvietti) tai aktiivinen (sosiaaliaggressiivisuus, aktiivinen aggressioalue) aggressio.

Koira oppii joko instrumentaalisen ehdollistamisen keinoin (klassinen esimerkki tästä on Pavlovin koirat, jotka yhdistivät kellon äänen ruokaan ja kuolasivat aina kellon soidessa > vrt. esim. maalimiehen hiha, tietyn kaulaimen/valjaiden käyttö koulutuksessa) tai klassisen ehdollistamisen keinoin (viestit, tunteet, paikat..).

Lyhyesti eri vieteistä

SAALIS(TAMIS)vietti:

  • tavoitteena ravinnon saanti
  • 8 vkon iästä lähtien > harjoiteltavissa oleva vaistotoiminto, jota voidaan oppimisprosessin kautta joko tukea tai tukahduttaa (eli ns. kyllääntyvä vietti) > treenin on oltava lyhytkestoista
  • opetetaan ennen koulutuksen aloittamista (pienillä pennuilla esim. rättileikit)
  • saalis (palkkio: pallo, motivaatiopatukka, rätti, ymv.) liikkuu aina poispäin saalistajasta (koirasta) > palkka on aina ohjaajalla: ei heitetä esim. palloa pois itsen luota vaan annetaan se läheltä itseä
  • koira aina liikkeessä!
  • saalis vastustaa sopivasti
  • koira voittaa aina
  • lopeta harjoittelu aina vietin ollessa korkealla (eikä "otetaan vielä kerran kun meni niin hyvin")
  • saalisalueen palkka ei voi olla esim. leikki, vaan aina saaliin saaminen (koira voittaa ja kantaa saaliin esim. autolle) tai pelkkä makkara

LAUMAvietti:

  • hyödynnetään koiran halua miellyttää ohjaajaa, tulla hyväksytyksi
  • yrittämisestäkin pitää kiittää mutta yleensä kiitos annetaan vasta aiheesta
  • viettiä voi patouttaa, esim. pitämällä koiraa erossa ohjaajasta (esim. muutamaa tuntia ennen treeniä koira laitetaan toiseen huoneeseen - ei kontaktia ohjaajaan > patoutetaan laumaviettiä)
  • laumavietin käyttöön liittyy läheisesti pakon käyttö

PUOLUSTUS- (tai SUOJELU-) vietti:

  • ärsykkeenä uhka ja/tai kipu
  • nuorella koiralla reaktiivista (epävarma, karvat pystyssä > koulutuksessa kannattaa pitää taukoa nuoren koiran ollessa tässä "murkkuvaiheessa" ja tehdä mieluummin "maailmankartoitusmatkoja" kaksin ohjaajan kanssa)
  • koiran iän karttuessa > varmuus kasvaa itsestään > koira ei enää tunne pakottamista uhaksi > REAKTIIVINEN käyttäytyminen (so. väistämiskäyttäytyminen, josta taasen voi tulla koiran koulutukseen ja yhteiseloon elinikäinen riesa) muuttuu AKTIIVISEKSI

PAKON KÄYTTÖ koulutuksessa:

  • koiran tulee tehdä kaikkea sellaista, mikä on meille miellyttävää ja tarpeellista
  • nk. musta-valko-periaate: koiralle on olemassa vain hyvä (se toiminta, mitä me palkitsemme) ja paha (se, mikä on kielletty/ tuottaa kipua/...); tyydyttävää tai "harmaata" ei ole olemassa koiralle
  • ohjaajan tulee huolehtia siitä, ettei koiralle edes anneta tilaisuutta tehdä ei-toivottua!
  • koulutuksessa pakon käyttö on fyysistä tai henkistä kipua tuottavaa
  • oikein annettu pakko aktivoi koiraa ja liian voimakas passivoi > pakon aikana koiran on nopeasti pyrittävä tilanteeseen, jossa se saa rauhan > pakon kesto on erittäin lyhyt, n. 0,5-1 s. > pakon loppuessa on ohjaajan kyettävä muuttamaan olemuksensa hetkessä ystävälliseksi ja palautettava laumasuhde koiraan koskettamalla sitä

VÄISTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN

  • välttämätön hengissäpysymisen edellytys
  • 1. viettiyllyke ~ sama kuin puolustusv.
  • 2. käyttäytymien: pako/väistäminen/aloitetusta toiminnasta luopuminen/lakkaa haukkumasta
  • A) PASSIIVINEN väistämiskäyttäytyminen ei ole hyödynnettävissä mutta B) AKTIIVINEN väistämiskäyttäytyminen on hyödynnettävissä tottelevaisuuskoulutuksessa > pakkoa annetaan vain laiskalle koiralle, jotta syntyisi toimintaa

MAKUPALAkoulutus:

  • voidaan käyttää joko koiralle, joka on "aina nälässä"-tyyppiä tai pennulle
  • rinnalle tulee kehittää koiran saalis- ja laumaviettiä

Millainen on HYVÄ HARJOITUS?

  • etukäteen suunniteltu (itselleen voi tehdä harjoituslistan, jolle kirjaa aikataulun, edistymisen, takapakit, ym. Uutta asiaa ei opetella ennen kuin vanha hallitaan)
  • virheitä korjaava
  • aktiivisuutta nostava (muista aina lopettaa kun koiran aktiivisuus on korkeimmillaan ja takana on hyvä suoritus)
  • varusteet valmiina kentällä
  • harjoitus ei ole näytös koiran tasosta (samalla kentällä treenaavien tulee huomioida muut - olivat he sitten "tasossa" alempana tai "ylempänä" > jokaisella on oikeus optimaaliseen harjoitusympäristöön)
  • harjoittelun aikana ei sivullisia huomioida (kommentaattoreita löytyy joka kentän laidalta...)
  • harjoitus alkaa heti kentälle tultua (eli jo autolta kun koira otetaan ulos)
  • suorituksen aikan koiran huomio ei saa kääntyä koiran ohjaajasta

Millainen on HYVÄ KÄSKY?

  • sisältää sävyn, joka vahvistaa alkuperäistä opetusta
  • eroaa selkeästi muusta rupattelusta
  • ei saa olla vihainen (huonotuulisena tai väsyneenä on muutoinkin aivan turhaa lähteä koiraansa kouluttamaan > siitä ei saa tulla "pakkopullaa" ei ohjaajalle eikä koiralle)
  • neuvokas (keksii itse ja uskaltaa kysyä)
  • idearikas
  • eteenpäinpyrkivä (tavoitteellinen toiminta tuottaa aina parhaan tuloksen)
  • arvostaa toisten ja omien mielipiteitä
  • omaa hyvän "koiranlukutaidon" (tuntee oman koiransa)

SYITÄ puutteelliseen suoritukseen

  • koira ja ohjaaja eivät sovi toisilleen (tästä on lukemattomia versioita...)
  • ohjaaja hyväksyy puutteellisen suorituksen (aika yleistä > aina ei ole helppoa huomata omia virheitään, rehti ja reilu treeniporukka on korvaamaton apu!)
  • ohjaajalla on heikot näyttelijänlahjat
  • ohjaajan voimaton olemus
  • virheellinen pakon käyttö
  • kelvoton koiran kehuminen; kiitoksen pitää tulla sydämestä!

ONNISTUNEEN KOULUTUKSEN SALAISUUS on se, että ohjaaja kykenee oikeaan aikaan ja oikealla tavalla käyttämään hyväkseen koiran koulutettavat ominaisuudet.

Mikäli lähistölläsi ei järjestetä oman rotujärjestösi koulutuksia voit aina tiedustella mahdollisuutta osallistua esim. jonkin muun rotujärjestön tai paikallisen koirakerhon koulutuksiin. Kansallisiiin lajeihin treenaava voi tiedustella itselleen treeniporukkaa esim. SPKL:n kautta ja osallistua oman tai muun rotujärjestön järjestämiin koulutuksiin, viikonloppu- ja kesäleireihin, joissa tapaa samanhenkistä porukkaa ja saattaapa löytää itselleen sopivan treeniporukankin.

Kiitoksia vielä kerran Jaanalle Saaristolle, joka taannoin veti pientä treeniporukkaamme ja luennoi meille ao. aiheesta; kiitos Jaana ja onnea kentille!

Outi & D-gang

O'zone dobermanns and dalmatians

Back to Articles